Mitä mukaan päiväretkelle?

Mitä mukaan päiväretkelle?

Päiväretket ovat yleisin tapa retkeillä, sillä ne ovat helppo tapa aloittaa retkeilyharrastus. Yhden päivän mittaiset lenkit ovat myös helppoja yhdistää kiireiseen arkeen. Ne ovat helppoja suunnitella ja toteuttaa erilaisten retkeilijöiden kokoonpanoissa.

Päiväretkellä ei tarvitse olla mukana yhtä paljon varusteita kuin pidemmillä patikoilla. Silti on hyvä miettiä pakkaaminen etukäteen huolella, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä. Mitä siis tulisi pakata mukaan päiväretkelle ja minkälaisia asioita olisi hyvä ottaa huomioon?

Varusteet maaston ja sään mukaan

Ensimmäinen asia retkeä suunniteltaessa on tarkistaa alueen maasto ja säätila. Päälle puettavat vaatteet on aina valittava nämä kaksi seikkaa huomioiden eli perusperiaatteet kannattaa muistaa – saaristossa tuulee poikkeuksetta enemmän kuin kuusimetsissä. Vaatetta tulee olla päällä sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän. Vääränlainen vaatetus ja asustus tappavat innon retkeilyyn ja olosta tulee pelkästään tukala.

Sääolojen mukaan valitaan siis sekä ulkovaatteet että aluskerrastot. Talvella kerrospukeutuminen tuo lämpöä ja laadukkaat, hengittävät vaatteet haihduttavat ihosta irtoavaa kosteutta tehokkaasti. Kesällä ihoa on usein syytä suojata pitkillä hihoilla ja lahkeilla, jotta vältyttäisiin hyönteisten pistoksilta. Laadukkaat retkeilyvarusteet ovat monikäyttöisiä ja samoja ulkoiluvaatteita voidaan hyödyntää muuallakin kuin pelkästään metsässä samotessa. Näin ollen laatuun kannattaa satsata, sillä monikäyttöiset vaatteet myös kestävät kauan.

Vaatteiden on syytä olla oikean kokoisia ja hyvin istuvia. Ne eivät saa kiristää tai hiertää – tällöin liikkuminen on mukavaa. Monet ulkoilupuvut ovat nykyisin vedenpitäviä tai ainakin vettä hylkiviä, joten nykyaikaisilla vaatteilla on helppo varustautua vaihteleviinkin sääolosuhteisiin. Päiväretkellä ei yleensä tarvita vaihtovaatteita, ellei oletettavissa ole esimerkiksi uimista tai koskenlaskua. Silti erityisesti talvella voi olla syytä varata reppuun esimerkiksi yhdet ylimääräiset villasukat tai villapaita, jos pakkanen on kireä.

Retkeilyssä kuitenkin vaatteitakin tärkeämpiä ovat kengät. Jalkineet tulee vaatteiden tapaan valita sääolosuhteiden mukaan ja lisäksi maasto vaikuttaa kenkävalintaan. Suolla kumisaappaat voivat olla paikallaan, mutta tuntureilla ja kallioilla retkeillessä tukevat, varrelliset vaelluskengät ovat oikea valinta.

Jokainen löytää kokeilemalla itselleen parhaiten sopivat jalkineet. Aloittaa voi vedenpitävistä vaelluskengistä, varrettomilla malleillakin pääsee hyvin alkuun. Gore-Tex tai jokin muu vastaava kosteutta eristävä kalvo on eduksi ulkoilujalkineissa, sillä silloin jalat eivät kastu kovin herkästi.

Jalkineiden tulee niin ikään olla sopivan kokoiset ja omaan jalkaan sopivat. Meillä jokaisella on erilaiset jalat ja erilaiset mieltymykset kenkien kanssa. Hyvät sellaiset tukevat jaksamista, sillä jalat jaksavat vaeltamista paremmin ja myös selkä kiittää hyvistä jalkineista.

Hyvä ruoka, parempi mieli

Mainoslauseen mukaisesti syöminen on tärkeää retkelläkin. Erityisesti juomista kannattaa varata mukaan reippaasti, sillä fyysinen ponnistelu aiheuttaa janon tunnetta. Monissa retkipaikoissa on erillisiä keittokatoksia tai nuotiopaikkoja eväiden syöntiä varten. Esimerkiksi kahvinkeitto nuotiolla tai makkaran paistaminen tikunnokassa kuuluvat monen retkeilijän lempipuuhiin. Ruokailu virkistää mieltä ja sielua, siksi eväiden suunnitteluun ja pakkaamiseenkin kannattaa panostaa.

Eväitä suunniteltaessa kannattaa huomioida joitakin asioita. Säätila vaikuttaa myös ruuan säilyvyyteen. Pakkasella hedelmät pilaantuvat jäätyessään ja kesäkuumalla suklaakeksit sulavat toisiinsa kiinni. Kevyet eväät ovat eduksi, jotta repun paino ei käy liian raskaaksi.

Suunnittelun alkuun täytyy päättää retken pituus ja eväiden tyyppi. Ruuat voidaan joko valmistaa etukäteen kotona tai tehdä paikan päällä. Retkeilykohteesta riippuen ruokailu tapahtuu joko nuotiopaikalla, retkipöydillä tai täysin luonnon helmassa. Jos eväisiin sisältyy lämmitettäviä tai paistettavia ruokia, on etsittävä kiinteä laavu tai muu tulentekopaikka.

Ruokaa voi valmistaa retkiolosuhteissa myös kannettavalla kaasukeittimellä. Kokeneempi retkeilijä voi sytyttää tulen esimerkiksi kalliolle ja rajata nuotioalueen irtonaisilla kivenmurikoilla. Metsäpalovaaran aikaan nuotioita ei kuitenkaan tule sytyttää ollenkaan ja muutoinkin on noudatettava varovaisuutta. Ne tulee aina sammuttaa huolellisesti matkan jatkuessa.

Hyviä ja nopeasti valmistettavia eväitä retkille ovat makkarat ja nakit. Jos mukaan on pakattu kaasukeitin tai nuotiolle soveltuvat kattilat, voidaan retkeilyn lomassa valmistaa helposti lounas esimerkiksi purkkihernekeitosta tai muista säilykeruuista. Jos vettä saadaan helposti keitettyä, myös pussipuurot tai nuudelit ovat vaivattomia ja maukkaita eväitä retkellä.

Myslipatukat ilman suklaata ovat esimerkiksi hyvin säilyviä ja kevyitä eväitä vuodenajasta riippumatta. Niistä saa helposti paljon energiaa eikä niitä tarvitse keitellä. Muita kylmänä syötäviä eväitä ovat perinteiset leivät, joihin saa vaihtelua erilaisilla täytteillä. Salaatit, kurkut ja muut vihannekset raikastavat leipää, mutta nahistuvat kuumassa ja pakkasessa helposti. Täyttävyyttä saadaan esimerkiksi paistetusta tai keitetystä kananmunasta. Leipälaatuja vaihtelemalla saadaan myös erilaisia eväitä aikaan. Leivät voi myös korvata joskus karjalanpiirakoilla, pasteijoilla tai croissanteilla.

Eväitä pakatessa nesteet tuovat suurimman osan repun painosta. Juomaa on kuitenkin oltava riittävästi mukana etenkin, jos päivän vaellusosuus on pitkä. Kuumalla säällä nestettä tarvitaan enemmän kuin kylmällä. Talvella puhdasta lunta voidaan helposti sulattaa vedeksi, jos mukana on esimerkiksi kaasukeitin. Veden lisäksi eväsjuomaksi voidaan pakata esimerkiksi kahvia, mehua tai iskukuumennettua maitoa, joka ei pilaannu kovin helposti.

Retkeilyharrastuksen alussa on syytä keskittyä miettimään edellä kuvattuja asioita varustuksen ja eväiden suhteen. Hyvällä suunnittelulla varmistetaan retken onnistuminen. Myöhemmin kokemuksen karttuessa miettiminen jää, koska kokemuksen kautta syntyvät itselle sopivat rutiinit.