Urho Kekkosen kansallispuisto

Urho Kekkosen kansallispuisto

Lapin tuntureiden keskellä, Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueelta löytyy yksi Suomen suosituimmasta kansallispuistoissa. Kyseessä on valtava, noin 2500 neliökilometrin kokoinen tunturierämaa, jossa vaeltajille avautuvat henkeäsalpaavat maisemat.

Urho Kekkosen puisto on yksi Suomen neljästäkymmenestä kansallispuistosta, joita hoitaa Metsähallitus. Se perustettiin 1980-luvun alussa suojelemaan Tunturi-Lapin monimuotoista luontoa sekä turvaamaan alueen perinteisten elinkeinojen tulevaisuus.

Tekemistä vuoden ympäri

Kansallispuistosta löytää monipuolista tekemistä vuoden ympäri. Useat tulevat sinne patikoimaan, hiihtämään tai marjastamaan. Myös kalastus on sallittua, kun hankkii kalastusluvan sekä kalastonhoitomaksun Metsähallitukselta. Yhä suositumpaa on myös pyöräily, joka on sallittu erikseen merkityillä ulkoilureiteillä. Puistoon voi tulla myös melomaan. Esimerkiksi Luiro- ja Kopsusjoesta löytyy hyviä melontapaikkoja.

Kansallispuisto houkuttaa paikalle myös lintubongareita. Alueella voikin nähdä esimerkiksi kuukelin, maakotkan, riekon tai kapustarinnan. Tankavaaran luontopoluilta löytyy näköalatorneja, joista pääsee helposti tarkkailemaan lintuja.

Patikointi merkityillä reiteillä

Patikointi on rauhallinen tapa nauttia kansallispuiston maisemista. Alueelta löytyy useampia eri vaikeustason reittejä. Esimerkiksi Saariselän, Kakslauttasen ja Kiilopään läheisyydestä löytyy päiväretkeilyyn sopivat, yhteensä noin 200 kilometrin pituiset reitit. Kansallispuiston länsiosan helppokulkuiset reitit sopivat parhaiten aloitteleville vaeltajille, kun taas vaativien eräretkeilijöiden kohteita ovat taas puiston syrjäisimmät erämaakohteet.

Reittien varrella voi levähtää päivätuvissa ja laavuissa, joista löydät polttopuita vaikkapa päiväkahvin keittämiseen. Niiltä voi poiketa myös talvella lumikenkien avulla.

Hoidettu latuverkosto kutsuu hiihtämään

Kansallispuistosta löytyy myös hoidettu latuverkosto, jossa pääsee hiihtämään noin 200 kilometrin pituudelta ja josta noin kolmasosa sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa. Latujen pituuteen kuitenkin vaikuttaa vallitseva lumitilanne. Parhaimmillaan ne ovat kevättalvella, jolloin luntakin on eniten. Myös hiihtoreittien varrella on päivätupia ja laavuja, joissa voi käydä levähtämässä ja syömässä eväitä.

Aktiviteettien taustalla upeat maisemat

Olipa aktiviteettisi mikä tahansa, yksi yhteinen piirre liittyy niihin kaikkiin. Kansallispuistossa kaiken tekemisen taustaa värittää upea Lapin luonto sekä uljaina kohoavat tunturimaisemat. Patikoidessa katse kulkeekin helposti kuvankauniissa maisemissa ja tämän kaiken keskellä on helppo rauhoittua arjen kiireestä.

Suosituimpia nähtävyyksiä ovat muun muassa puiston keskiosan Luirojärvi sekä sen itäpuolelta kohoaville Sokostille, Paratiisikurulle ja Vongoivalle, jotka muodostavat puiston korkeimman tunturin. Myös kirkasvetinen jokilaakso on maisemaltaan kaunis. Kannattaa myös tehdä retki alueen itäosaan, josta löytyy joulupukin kotipaikkanakin tunnettu Korvatunturi.

Upeita tuntureille kohoavia näköalapaikkoja ovat myös muun muassa Rumakuru, Kaunispää sekä Kiiltopää, jotka löytyvät aivan kansallispuiston rajan läheisyydestä Saariselältä.

Monimuotoinen ja vaihteleva luonto

Urho Kekkosen kansallispuistoa hallitsevat niin tunturit, metsäkairat kuin laajat suomaisematkin.
Alueella asuu monia Lapin luontoon kuuluvia eläimiä. Satojen eri lintulajien lisäksi myös monet nisäkäslajit viihtyvät alueen luonnossa. Suurpedoista puistossa elävät karhu, ahma, susi ja ilves, jotka tosin hyvin harvoin näyttäytyvät retkeilijöille. Sen sijaan voit hyvinkin nähdä alueella poroja, hirviä, kettuja ja jäniksiä. Luonnonvaraisina alueella elävät myös päästäiset, myyrät, näädät, kärpät ja lumikot.

Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä sijaitsevan kansallispuiston kasvillisuus on tyypillistä subarktisen tunturiluonnon kasvillisuutta. Metsä on suurimmilta osin helppokulkuista kuivaa mäntykangasta. Tuntureiden kohotessa ja yhä pohjoisemmaksi mentäessä metsän kasvuraja päättyy. Saariselkää pohjoisempana maisema onkin jo karumpaa, tunturikasvien hallitsemaa.

Kattavat palvelut

Kansallispuiston alueelta löydät kattavat palvelut eri paikoissa sijaitsevista palvelupisteistä. Niissä vierailemalla saat matkailuopastusta sekä voit vierailla alueen luontoa esittelevissä näyttelyissä. Palvelupisteitä löydät Saariselältä, Kiehniseltä, Tankavaaralta sekä Savukoskelta. Näyttelytoiminnan lisäksi ne myyvät kalastus-, metsästys- ja moottorikelkkalupia. Palveluista löydät myös yleisönetin sekä langattoman verkkoyhteyden. Voit myös vuokrata erämaatupia niiden kautta.

Alueen ympäriltä löytyy myös kauppoja esimerkiksi retkieväiden hankkimista varten. Löydät ruokakauppoja ja huoltoasemia Saariselältä, Savukoskelta, Vuotsosta ja Tulppiosta. Alueen lampien, jokien ja purojen vedet ovat yleensä juomakelpoisia, mutta niiden laatua ei tutkita. Siksi juomavesi kannattaa aina keittää erikseen.

Kansallispuiston alueella on 7 päivätupaa, 37 autio- ja varaustupaa, 27 laavua, 3 keittotupaa ja 80 tulentekopaikkaa. Nämä mahdollistavat sekä päiväretkeilyn aikaisen levon, että yön yli nukkumisen, jos retkesi kestää useamman päivän. Tuvilta löydät yleensä myös kuivakäymälät.

Kansallispuistosta löytyy myös 6 kaikille vapaasti käytössä olevaa saunaa. Jos alueella on enemmän retkeilijöitä, saunavuoroja on hyvä sovitella keskenään niin, että kaikki ehtivät saunomaan.

Telttaillen kansallispuistoon

Kansallispuistossa voit leiriytyä autiotupien lisäksi myös telttaan, mutta ainoastaan tulipaikoilla, laavuilla ja tupien lähellä. Telttailu onnistuu vapaammin syvemmällä puistossa, jossa leiripaikan voi valita vapaammin. Paratiisikuru, Lumikuru sekä vanhojen rakennusten ympäristöt ovat alueita, joihin ei voi leiriytyä.

Kansallispuiston säännöt luonnon parhaaksi

Kansallispuistoja on perustettu Suomeen myös muun kuin niiden virkistysarvon vuoksi. Niiden merkitys liittyy myös luonnonsuojelutoimintaan sekä monimuotoisen luonnon ylläpitoon. Niiden luonnonsuojelun liittyvän merkityksen vuoksi alueilla vallitsee omat erityissäännöt, joita vierailijoiden tulee noudattaa.

Esimerkiksi tulenteko on alueella sallittu ainoastaan niille merkityissä paikoissa. Myös metsästys ja roskien jättäminen luontoon ovat kiellettyjä. Lisäksi alueella voi yöpyä vain määrätyissä eräkämpissä. Sääntöjä noudattamalla halutaan varmistaa, että kansallispuiston monimuotoinen luonto säilyy turmeltumattomana pitkälle tulevaisuuteen.